Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee neljän vuoden välein tutkimuksen suomalaisten rahapelaamisesta. Viimeisin väestötutkimus on vuodelta 2023, ja sen tulokset julkistettiin 16. huhtikuuta 2024. Tutkimuksen mukaan rahapelien harrastaminen on vähentynyt, samalla kun peliongelmien määrä on noussut ja suhtautuminen pelaamiseen on muuttunut.
Tässä pääkohdat:
- Rahapelien suosio laskenut: Vuonna 2023 70 % suomalaisista osallistui rahapeleihin, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 78 %.
- Peliongelmien määrä nousussa: Tutkimuksen mukaan 4,2 % vastaajista pelasi kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla, mikä on noin 3 % enemmän kuin aiemmassa tutkimuksessa. Ongelmapelaaminen oli yleisempää miehillä kuin naisilla.
- Rahapelaaminen epäsäännöllisempää: Vaikka rahapelejä pelataan eniten 45–59-vuotiaiden keskuudessa, pelaaminen tapahtuu pääasiassa harvemmin kuin kerran kuukaudessa.
- Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten pelien suosio tasaisessa kasvussa: Tutkimuksen mukaan 15 % vastaajista pelasi Suomen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisilla nettikasinoilla.
- Keskimääräiset rahapelikulut pysyneet ennallaan: Vuonna 2023 keskimääräinen viikoittainen kulutus rahapeleihin oli 12,2 euroa. Kuitenkin summa vaihteli suuresti eri pelaajien välillä.
Rahapelaamisen suosio laskussa
THL:n kyselyn tulosten mukaan 70 prosenttia suomalaisista on osallistunut rahapeleihin viimeisen vuoden aikana, mikä tarkoittaa noin 2,5 miljoonaa rahapelaajaa. Vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna pelaajien osuus väestöstä on laskenut 78 prosentista. Suosituimpia pelejä ovat yhä Veikkauksen tarjoamat, kuten lottopelit tai Jokeri (52 %), arpapelit (40 %) ja raha-automaatit muualla kuin kivijalkakasinolla (18 %).
Lisäksi seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti pelanneensa kasinopelejä Veikkauksen ulkopuolella vuonna 2023. Rahapelaaminen on muuttunut myös epäsäännöllisemmäksi, ja useimmat vastaajat pelaavat harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Erityisen yleistä nettipelaaminen on 45–59-vuotiaiden miesten keskuudessa.
Rahapeliongelmat lievässä kasvussa
Vuonna 2023 kohtalaisen riskin tai ongelmapelaamisen tasolla oli 4,2 prosenttia kyselyyn vastanneista. Näistä 1,8 prosenttia oli naisia ja 6,6 prosenttia miehiä, mikä on korkeampi kuin aiempina vuosina, jolloin taso oli noin 3 prosenttia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Anne Salonen ehdottaa, että järjestelmämuutoksen yhteydessä tulisi tehostaa keinoja, jotka kohdistuvat haitallisimpien rahapelien saatavuuden rajoittamiseen, jotta niiden pelaaminen vähenisi. Erityisesti huolta herättävät pelaajia voimakkaasti koukuttavat rahapelit, kuten nettiarvat, peliautomaatit ja vedonlyöntipelit, joissa yhdistyvät interaktiivisuus, nopea pelitahti ja korkeat palkinnot.
THL:n tutkija Tanja Grönroos lisää, että on aika ottaa käyttöön tehokkaampia keinoja eri tasoisista peliongelmista kärsivien auttamiseksi. Hallitusohjelmassa mainittu siirtyminen yksinoikeusjärjestelmästä lisenssijärjestelmään avaa uusia mahdollisuuksia, kuten rahapelien mainonnan rajoittamisen ja pelaajille asetettavien kulutusrajojen määrittämisen.
Keskivertopelaaja käyttää pelaamiseen 12,20 euroa viikossa
Vuonna 2023 rahapeleihin keskimäärin käytetty summa viikossa oli 12,2 euroa.
Tämä keskimääräinen summa vaihteli kuitenkin pelaajien aktiivisuuden mukaan. Päivittäin tai lähes päivittäin pelaavat käyttivät keskimäärin 73 euroa viikossa. Viikoittain pelaavat käyttivät 13 euroa, kun taas 1–3 kertaa kuukaudessa pelaavat kuluttivat 7 euroa. Harvemmin kuin kerran kuussa pelaavat käyttivät viikossa vain 1,4 euroa.
On tärkeää huomioida, että rahapelikulutuksen analysoinnissa on otettava huomioon seuraavia seikkoja:
- Joillakin henkilöillä saattaa olla taipumus kuluttaa rahapeleihin huomattavasti suurempia summia kuin toisilla.
- Pelaajat saattavat aliarvioida kuluttamansa summat, erityisesti niitä, joilla on peliongelmia tai jotka käyttävät pelaamiseen merkittäviä summia.
- Vastaajat, jotka eivät mainitse kulutustaan tai jättävät vastaamatta kysymykseen rahapelikulutuksesta, ovat yleensä niitä, jotka pelaavat paljon.
- Yksittäisen vastaajan ilmoittama suuri euromäärä pienessä vastaajaryhmässä voi vaikuttaa merkittävästi tuloksiin. Jos tällainen suuri summa jätetään laskuista pois, se voi muuttaa osuuksia huomattavasti.
Pelaaminen herättää ristiriitaisia tunteita
Arpajaislaissa rahapelit määritellään peleiksi, joissa osallistujat panostavat vastineeksi mahdollisuudesta voittaa osittain tai täysin sattumasta riippuvan rahavoiton. Tämä tarkoittaa, että videopelit, konsolipelit, tietokonepelit ja mobiilipelit, joissa ei käytetä rahapanoksia eikä niiden perustana ole rahan voittaminen, eivät ole rahapelejä.
Vuonna 2023 asenteet rahapelaamista kohtaan parantuivat 45–59-vuotiaiden ja 60–74-vuotiaiden keskuudessa, mutta heikkenivät muissa ikäryhmissä.
Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei rahapelaamista tulisi edistää, ja useimmat katsoivat, että pelimahdollisuuksia on liikaa. Lähes neljännes vastaajista (26 prosenttia) osallistui rahapeleihin jännityksen, mielihyvän tai viihteen vuoksi. Muita syitä pelaamiseen olivat rahan voittaminen, taitojen kehittäminen ja kilpaileminen.
Rahapelaaminen yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella
Veikkaus toimii rahapelien yksinoikeudellisena järjestäjänä Manner-Suomessa, kun taas Ahvenanmaalla Paf (Ålands Penningautomatförening) hallitsee rahapelitoimintaa yksinoikeudella. Paf tarjoaa rahapelejä internetissä sekä Suomen ja Ruotsin/Viron välisillä laivareiteillä.
Ulkomaisia rahapelejä pelataan pääasiassa netissä, ja esimerkiksi kaikilla virolaisilla nettikasinoilla pelaaminen on sallittua nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia kertoi pelanneensa yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia rahapelejä, mukaan lukien Pafin ja ulkomaisten tarjoajien raha-automaattipelejä, vedonlyöntipelejä, pokeria, laivapelejä sekä yksityisiä vedonlyöntejä ja korttipelejä rahapanoksilla. Näitä pelejä pelasivat enemmän miehet (22 prosenttia) kuin naiset (9 prosenttia), ja ne olivat suosituimpia alle 45-vuotiaiden keskuudessa.
Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten nettipelejä pelanneiden osuudet olivat suurimmat 18–29-vuotiaiden (15 prosenttia) ja 30–44-vuotiaiden (10 prosenttia) keskuudessa. Joka kymmenes pelaaja näistä ryhmistä keskittyi pelkästään näihin peleihin, mikä tarkoittaa noin 26 000 henkilöä koko Manner-Suomen alueella. Tämä luku ei ole muuttunut vuodesta 2019 vuoteen 2023.